Sydän-Satakunnan toimittaja Seppo Kummola otti osaa seuramme peurajahtiin syksyisenä sunnuntaina. Ohessa Sydän-Satakunnasta skannattu juttu pdf-muodossa.

Avaa pdf tästä

Pantasusien paikannustiedot jälleen nettiin

Luonnonvarakeskus
Julkaistu 16.08.2016 10:06

Pantasusien paikannustiedot näkyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) Riistahavainnot.fi-palvelussa jälleen 19. elokuuta alkaen. Palvelulla pyritään vähentämään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana.
Riistahavainnot.fi-palvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan Suomi on jaettu 5 x 5 kilometrin ruutuihin. Palvelussa esitetään, missä ruudussa pannoitettu susi on ollut viimeisimmän paikannuksen mukaan. Paikannuspalvelu suljetaan viimeistään maaliskuun alussa suden lisääntymisajan alkaessa.

Palvelussa näkyvät Luken pannoittamien seitsemän, vielä toimivaa pantaa kantavan suden paikannustiedot. Yksi susista on pannoitettu helmikuussa 2015 ja loput kuusi maaliskuussa 2016. Pannoitetut sudet ovat tällä hetkellä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa.  Ainoastaan yksi toimivista pannoista on laumaa johtavan naaraan kaulassa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajamailla, loput pannat ovat nuorilla, vaeltamisiässä olevilla susilla.

Tavoitteena on, että kunkin suden paikannushavainnot päivittyvät palveluun seitsemän tunnin välein. Tämä edellyttää, että eläin on paikannushetkellä riittävän avoimessa maastossa, jossa paikannus onnistuu. Lisäksi eläimen tulee olla GSM-kuuluvuusalueella, jotta panta pystyy lähettämään paikannustiedot. Palvelussa kerrotaan, mikäli paikannus on yli kaksi viikkoa vanha.

Pantasusien paikannustietojen lisäksi sivustolla esitetään suurpetoyhteyshenkilöiden ilmoittamat suurpetohavainnot viimeisten kahden kuukauden ajalta. Lisäksi palvelussa voi tarkastella aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä ja susien DNA-analyyseista saatuja tietoja.

Riistahavainnot.fi toimii myös mobiililaitteilla.

= = = = =
Yhteyshenkilöt

Tutkija Samuli Heikkinen, puh. 0295327873, etunimi.sukunimi@luke.fi

Suunnittelija Sanna Kokko, puh. 0295327204, etunimi.sukunimi@luke.fi

Trapissa tuli joukkuemestaruus Teljolle ja muutama piirinmestaruus/palkintosija.Eura.Liittenä tulokset.

Sastamalassa pärjäsivät piirin mestaruus metsästysammunnoissa vain nuoret.Tuloksia alla.

Sarja S20
1.
Kalle Liinaharja
Teljo
15
16
31
2.
Antti Heikkilä
AureMs
11
14
25
Sarja S17
1.
Teemu Grundström
Teljo
12
Sarja S15
1.
Juha-Pekka Vähätalo
KMY
19
19
38
2.
Eetu Lyytikäinen
TyrMy
13
14
27
3.
Niilo Grundström
Teljo
4
7
11

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO – FINLANDS JÄGARFÖRBUND

METSÄSTÄJÄLIITON UUTISKIRJE 8.6.2016

ERÄMESSUT AVAUTUVAT RIIHIMÄELLÄ – HAE ILMAINEN LIPPU ERÄKONTISTA
Riihimäen kansainväliset erämessut avaavat ovensa torstaina 9.6. Messut jatkuvat koko viikonlopun ja sulkeutuvat sunnuntaina 12.6.

Metsästäjäliitto ja Jahti-lehti osallistuvat Riihimäen Erämessuille tänäkin vuonna isolla osastolla. Mukana on myös Eräkontin myyntipiste. Uudenmaan piiri sorvaa ja myy osastolla linnunpönttöjä ja myy niitä edulliseen omakustannushintaan. Liiton nuorisotoimikunta esittelee MegaMetso-leiriä ja muuta nuorisotoimintaa koko messujen ajan. Samalla lapsille on luvassa hauska tunnistuskilpailu. Perjantaina ja lauantaina osastolla kerrotaan myös villisianpyynnistä ja sorsan keinopesien rakentamisesta. Kerromme myös liiton tärkeästä edunvalvontatyöstä Metsästysammunnan ABC -koulutuksesta, Hirvimerkki-hankkeesta sekä liiton nuorisohankkeista. Paikalla on myös useita yhteistyökumppaneita kertomassa jäsenpalveluista ja tärkeistä projekteista.

Poikkea ennen messuja ostoksille Metsästäjäliiton Erätalolle, osoite on Kinturinkuja 4, Riihimäki (Tampere-Helsinki -moottoritien ja 54-tien risteysalueella). Kun ostat Metsästäjäliiton Eräkontista erätarvikkeita 100 eurolla, saat kaupan päälle ilmaisen lipun messuille. Lipun normaalihinta on 17 euroa. Katso tarkemmin http://www.erakontti.fi.

EU VEIVAA TULIASEDIREKTIIVIN KANSSA
EU:n uusi ampuma-aseita koskeva lainsäädäntöohje eli tuliasedirektiivi on Brysselissä loppusuoralla. Metsästäjäliitto on vaikuttanut asiassa aktiivisesti koko ajan sekä suoraan että eurooppalaisen kattojärjestönsä FACE:n kautta. Metsästäjäliiton edustajat ovat olleet kuultavina eduskunnassa, tavanneet ministereitä ja käyneet Brysselissä kuultavina. Näyttää siltä, että asiassa saadaan aikaan metsästäjien kannalta kohtuullisen hyvä ratkaisu. Varmaa se ei vielä ole, eikä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta viime päivinä on tapahtunut edistystä oikeaan suuntaan.

Metsästäjäliiton tärkeimmät vaatimukset ovat olleet:

–    alle 18 vuotiailla pitää olla edelleen oikeus saada aselupa
–    aselupia ei saa muuttaa määräaikaisiksi, kuten komissio ehdotti
–    määräaikaisia pakollisia lääkärintarkastuksia ei pidä säätää aseluvan saamisen ehdoksi
–    aseiden etäkaupan ja henkilöltä henkilölle –myynnin on oltava edelleen sallittua
–    itselataavia aseita ei pidä kieltää

Ratkaisu tehdään sekä ministerineuvostossa että Europan parlamentissa äänten enemmistöllä. Suomi ei voi päättää yksin mitään vaan enemmistö ratkaisee. Tämän vuoksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Ratkaisu direktiivistä venyy syksyyn. Kannattaa seurata uutisia.

Suomessa sisäministeriö valmistelee koko ajan aselupabyrokratian keventämistä. Jatkossa aseluvan saisi paljon nykyistä nopeammin, kun hakijan paperit ovat kunnossa. Tätä uudistusta Metsästäjäliitto kannattaa lämpimästi.

UUSI JÄSENKORTTI TULEE HEINÄKUUSSA
Metsästäjäliiton uusi jäsenkortti tulee heinäkuussa Jahti-lehden välissä. Uudella jäsenkortillasi saat käyttöösi kaikki Metsästäjäliiton jäsenedut. Katso tarkemmin http://www.metsastajaliitto.fi/jasenedut

JOKO LUET DIGI-JAHTIA
Huomasitko, että Jahti-lehti on saanut sisarlehden Digi-Jahdin? Digi-Jahti ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa ja luettavissa osoitteessa http://www.digijahti.fi. Digijahti ilmestyy myös ruotsiksi eli samma på svenska. Käy tutustumassa uuteen lehteen.

– Kanta-arvio ei ole suoraan verrannollinen vuonna 2015 annettuun arvioon susimäärästä, koska vuonna 2015 arvio annettiin ennen kannanhoidollista metsästystä ja nyt metsästyksen jälkeen. Susikannan koossa tai laumojen määrässä ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuneen merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, toteaa Luken tutkija Samuli Heikkinen.

Susikannassa arvioidaan olevan 37–39 laumaa ja lisäksi 16 paria. Noin 15 prosenttia kannasta on yksinään liikkuvia susia. Laumoista 26–27 ja pareista 14 liikkuu Suomen rajojen sisäpuolella. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella arvioidaan olevan 105–120 sutta, läntisellä kannanhoitoalueella 90–105 ja poronhoitoalueella 5–10. Vuonna 2015 tammikuussa ennen kannanhoidollista metsästystä Luke arvioi susikannan kooksi 220–245 sutta.

Tiedossa oleva susien kuolleisuus on noin neljännes kannasta

Viime syksyn ja alkuvuoden (1.8.2015–29.2.2016 päivitetyt tiedot) aikana 75 sutta on metsästetty tai kuollut muutoin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan on arvioitu, että susikanta kestää vähentymättä 30 prosentin vuotuisen poistuman.

Kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli 43 sutta, joista 25 oli uroksia ja 18 naaraita. Yli 2-vuotiaita aikuisia saaliista oli 24. Näistä alfanaaraita oli kahdeksan, lisäksi vahinkoperusteisella luvalla ja poliisin määräyksellä ammuttiin kolme alfanaarasta. Pannoitustietojen perusteella kannanhoidollisen metsästyksen saaliissa oli yksi alfa-uros. Arvio saaliiksi jääneiden todennäköisten alfa-urosten lukumäärästä on mahdollista vasta, kun hammasnäytteisiin perustuvat ikämääritykset valmistuvat loppusyksystä. Suurimman osan muusta tiedossa olevasta kuolleisuudesta muodostivat vahinkoperusteiset luvat (12 sutta, joista 10 poronhoitoalueella), poliisin määräyksestä ammutut (14) sekä liikenne (4).

– Tammikuussa 2015 annetun kanta-arvion jälkeen, 220–245 sutta, susikanta on lisääntynyt kevään 2015 pennuilla ja toisaalta siitä on poistunut muun muassa talven 2015 aikana kannanhoidollisessa metsästyksessä metsästetyt 17 sutta. Nyt tiedossa oleva susien kuolleisuus, 75 sutta, kohdistuu tähän syksyllä 2015 olleeseen susikantaan. Kuolleisuuden perusteella voidaan siten arvioida, että syksyllä 2015 susia oli vähintään 275–310, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

DNA-näytekeräys tarkentaa susitietoa

Kannanarvioinnin tukemiseksi Luke on yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa aloittanut DNA-näytekeräyksen. Keräys käynnistettiin viime syksynä kahdeksan susireviirin alueella. Näytteistä voidaan tunnistaa susi, koira ja koirasusi. Tähän mennessä on analysoitu 239 ulostenäytettä, joista tunnistettiin 49 eri sutta ja kolme koiraa. Koirasusia ei ollut näytteissä. Keräys jatkuu tänä syksynä myöhemmin sovittavien reviirien alueilla. DNA-analyysit tuottaa Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus.

23.3.2016

SUDEN KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS ONNISTUI
Suden kannanhoidollinen metsästys onnistui hyvin. Lupia oli myönnetty kaikkiaan 46 kappaletta, joista käytettiin 43 lupaa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen susikanta on metsästyksen jälkeen suunnilleen sama kuin vuosi sitten. Laumojen lukumäärä on lisääntynyt 35 laumasta 37–39 laumaan ja susia on arvion mukaan kaikkiaan 200–235 yksilöä. Metsästyksen alkaessa Suomen susikanta oli vähintään 300 sutta, sillä susia poistettiin myös poliisin määräyksillä ja vahinkoperusteisilla luvilla siten, että kokonaispoistuma oli noin 75 sutta. Tulevan kevään pentumisten jälkeen susikanta nousee jälleen merkittävästi. Metsästäjäliitto vaatii, että sudenmetsästystä jatketaan myös ensi vuonna, jotta susikanta pysyy hallinnassa. Lisää tietoa sivulta http://www.metsastajaliitto.fi ja http://www.luke.fi. Tietoa löytyy myös Metsästäjäliiton Facebook-sivuilta.

EU MUUTTAA ASELAKEJA
EU:n parlamentti ja neuvosto hiovat parhaillaan kantaansa tuliasedirektiiviin eli EU:n aselakiin. Metsästäjäliitto vaikuttaa asian käsittelyyn sekä kotimaassa että Brysselissä. Suomen hallitus on kuunnellut metsästäjiä hyvin tässä asiassa, mutta Suomi ei kykene yksin muuttamaan direktiiviesityksen linjauksia, sillä päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Ongelmallisia kohtia ovat mm. suunnitellut alle 18-vuotiaiden aselupakielto, aselupien määräaikaisuus, lääketieteellinen testaus, äänenvaimentimien luvanvaraisuus sekä puoliautomaattiaseiden liialliset rajoitukset. On syytä toivoa, että kaikissa näissä asioissa saadaan aikaan metsästäjiä tyydyttävä ratkaisu, mutta varmaa se ei ole. Asiasta löytyy lisää tietoa Metsästäjäliiton sivuilta http://www.metsastajaliitto.fi

OSALLISTU PÖNTTÖTALKOISIIN
Yle on julkistanut kampanjan Miljoona linnunpönttöä. Metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät ovat perinteisesti laittaneet vuosittain kymmeniä tuhansia linnunpönttöjä metsiin. Jokaisen on syytä käydä ilmoittamassa omat linnunpönttönsä Ylen nettisivuilla, jotta kaikki saadaan mukaan laskuihin. Vaikka kisa on leikkimielinen, se on hyvin tärkeä. Linnut kiittävät! Ylen kampanjasivu on http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa

MEGAMETSO KUTSUU
Metsästäjäliitto järjestää ensi kesänä ensimmäisen valtakunnallisen MegaMetso-leirin nuorille. Leiri järjestetään Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa puolustusvoimien harjoitus- ja ampuma-alueella.
Nyt kannattaa kannustaa 14-17-vuotiaita nuoria metsästäjänalkuja osallistumaan leirille. Luvassa on monipuolista ohjelmaa mielenkiintoisista ammunnoista houkuttelupyynnin ja jousimetsästyksen opetukseen. Leiri tarjoaa mukavaa yhdessäoloa jokaiselle luonnosta ja metsästyksestä kiinnostuneelle. Ilmoittautumisohjeet löytyvät sivulta http://www.metsastajaliitto.fi/megametsoleiri

RIISTAPELTOJA KUNNOSTAMAAN
Kevät on myös riistapeltojen kunnostamisen aikaa. Varaa nyt riistasiemenet suoraan metsästäjän omasta kaupasta Eräkontista. Eräkontti on Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike, joka palvelee aktiivimetsästäjiä ja metsästysseuroja sekä riistanhoitoyhdistyksiä nopeasti ja tehokkaasti. http://www.erakontti.fi

Tiedote. Julkaistu: 23.02.2016 klo 09:30
Suomen riistakeskus

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt. Susikannan hoitosuunnitelman mukaisilla kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 sutta. Kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä Pohjois-Karjalassa. Tämä oli toinen pyyntikausi kaksivuotisesta kokeilusta, jonka pohjalta voidaan arvioida metsästyksen vaikutukset kantaan ja susien käyttäytymiseen.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia haettiin 27 hakemuksella yhteensä 116 suden metsästämiseen. Suomen riistakeskus arvioi ja selvitti perusteiden täyttymisen hakemuskohtaisesti ja myönsi poikkeuslupia yhteensä 46 suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Vain kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä.

Kaikista myönteisistä päätöksistä valitettiin alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valituksista ei kuitenkaan aiheutunut tänä vuonna täytäntöönpanokieltoja. Myönnetyt poikkeusluvat olivat voimassa 30 vuorokautta 23.1.–21.2.2016 välisenä aikana.

Kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä saattoi seurata Suomen riistakeskuksen verkkosivujen susisaalistaulukosta. Saalistiedot päivittyivät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään myöhemmin myös tarkemmat tiedot kaikista pyydetyistä susista, kunhan ne on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa.

Kokeilun vaikutukset arvioidaan

Kaksivuotisella kokeilulla on kerätty tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista suden käyttäytymiseen ja lauman elinvoimaisuuteen sekä kansalaisten asenteisiin. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat ensi syksyyn mennessä muun muassa metsästyksen käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen jatkon.

Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojelutasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suotuisan suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole.

Suomessa kannanhoidollista metsästystä on jo aiemmin toteutettu ilveksellä ja karhulla, mikä on selkeästi vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Kannanhoidollinen metsästys on luonut suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien hyväksyntää paikallisten keskuudessa.

Katso tiedot kannanhoidollisesta susisaaliista

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Lisätietoja

Härkönen, Sauli

Julkisten hallintotehtävien päällikkö

029 431 2104

sauli.harkonen@riista.fi

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Liitteet

2016-02-22 Taulukko_Suden kannanhoidolliset poikkeusluvat 2016.pdf

Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus haastoivat metsästysseurat järjestämään alueensa perheille teemapäivän vuonna 2012 ja 2014. Haaste on voimassa taas tänä vuonna, kun perhepäivä järjestetään 13.8.2016. Vuonna 2012 haasteeseen vastasi 225 seuraa ja 2014 vastaavasti 140 seuraa.

Nyt on taas aika tehdä vuosikokouksissa päätös perhepäivän järjestämisestä. Perhepäivä on tänä vuonna 13.8.2016. Kannustamme sekä jo viime vuosina mukana olleita että täysin uusia riistanhoitoyhdistyksiä ja Metsästäjäliiton piirejä lähtemään mukaan perhepäivän järjestämiseen.

Positiivista julkisuutta metsästykselle

Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä, joka ei useinkaan tule esille suurelle yleisölle. Perhepäivä on hieno tilaisuus saada positiivista julkisuutta metsästykselle, kun seurat ympäri Suomea järjestävät samana päivänä ohjelmaa perheille. Kehotamme kaikkia lähtemään mukaan, vaikka alueella olisi järjestettykin paljon tapahtumia. Suuremman joukon tempauksilla on aina enemmän huomioarvoa.

Perhepäivän järjestäminen on helppoa

Perhepäivän järjestäminen ei ole suuri ponnistus. Hyvä vaihtoehto on kutsua paikallisia asukkaita seuran majalle tai muuhun sopivaan paikkaan 13.8.2016. Mitään ohjelmavelvollisuuksia ei ole. Päivän aikana voi esimerkiksi paistaa nuotiolla makkaraa, esitellä pieniä riistanhoitotöitä tai metsästyskoiria, kokeilla ammuntaa ilma-aseilla tai päästä tutustumaan luontopolulle. Pääasia on, että vieraat viihtyvät ja pääsevät tutustumaan seuraanne ja metsästykseen.

Ajankohta valittiin niin, että mahdollisimman moni voisi osallistua perhepäivään. Elokuussa koulut ovat jo alkaneet, ja perheet ovat palanneet kesälomamatkoiltaan. Metsästyskausi ei kuitenkaan ole vielä kiivaimmillaan, ja säät ovat toivottavasti vielä otolliset ulkoilupäivälle. Arvomme hyödyllisiä palkintoja tempaukseen osallistuneiden seurojen kesken edellisvuosien tapaan. Palkinnoista tiedotetaan myöhemmin.

Ilmoittaudu mukaan

Perhepäivään voi ilmoittautua 1.3.2016 lähtien osoitteessa www.metsastajaliitto.fi/perhepaiva_ilmoittautuminen.

Palkinnot arvotaan niiden metsästysseurojen kesken, jotka ovat täyttäneet palautelomakkeen perhepäivän jälkeen. Täytä verkkolomake 24.8. mennessä, niin osallistutte palkintojen arvontaan. Lomake on täytettävissä osoitteessa www.metsastajaliitto.fi/perhepaiva_palaute 15.8.2016 alkaen. Haastepäivästä ja arvonnan tuloksista kerromme Suomen Metsästäjäliiton Jahti-lehdessä ja Suomen riistakeskuksen Metsästäjä-lehdessä.

Toimikaamme yhdessä niin, että metsästys lisää hyvinvointia. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

Suomen Metsästäjäliitto, järjestötiedottaja Kai Tikkunen

kai.tikkunen@metsastajaliitto.fi, 010 841 0056

Suomen riistakeskus, Uuden metsästäjän palvelut, riistapäällikkö Erkki Kiukas

erkki.kiukas@riista.fi, 029 431 2221

Perhepäivän pääsivu

Lue Suomen Riistakeskuksen seurakirje 1/2016 oheisesta pdf:stä: Seurakirje 1_2016

Tiedote. Julkaistu: 05.01.2016 klo 13:33
Riistakeskus

Suomen riistakeskuksen järjestämän kyselyn perusteella suuri osa tärkeistä lintuvesistä ja kosteikoista tarvitsee kunnostusta. Niukka enemmistö vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen häirintävapaiden kosteikkojen verkoston perustamisesta Suomeen.

Monien riistasorsien ja nokikanan pesimäkannat ovat vähentyneet ja niiden poikastuotto on heikentynyt merkittävästi viimeisten 15–25 vuoden aikana. Heikentynyt poikastuotto viittaa vahvasti siihen, että tärkeimmät syyt taantumiseen liittyvät näiden lajien pesimis- ja poikueympäristöihin, toisin sanoen kosteikoihin.

Suomen riistakeskus järjesti marras-joulukuussa 2015 avoimen kyselyn, jonka tarkoituksena oli koota tietoa ja näkemyksiä lintuvesien ja vesilintukosteikkojen tilasta, hoidosta ja metsästysjärjestelyistä eri puolilla maata. Vastauksia pyydettiin paikkakunnan tai metsästysseuran alueen tärkeimmän kosteikon osalta. Kysely liittyi riistakeskuksessa valmisteilla olevaan taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelmaan.

Vastauksia kyselyyn kertyi 148. Kyselyyn vastattiin Suomen kaikista maakunnista ja yhteensä sadasta kunnasta. Runsaat kaksi kolmasosaa vastauksista tuli metsästäjiltä, ja toiseksi eniten niitä saatiin yksityisiltä maanomistajilta.

Monet kosteikot kunnostuksen tarpeessa

Ylivoimaisesti suurin osa paikkakuntien tai metsästysseurojen alueiden tärkeimmistä kosteikoista oli yksityisten maanomistajien tai osakaskuntien omistuksessa tai yhteisaluetta. Ilman viimeaikaista hoitoa oli jopa yli puolet kaikista kyselyyn ilmoitetuista kosteikoista, ja kolme neljäsosaa kohteista oli vastaajien arvion mukaan kunnostuksen tarpeessa tai hyötyisi kunnostuksesta. Suurimmat syyt kosteikkojen hoidon tai kunnostuksen puutteeseen olivat rahoituksen tai aktiivisten toimijoiden puute ja byrokratia, esimerkiksi hankalat lupa-asiat tai suojelusäädökset, jotka voivat estää kunnostuksen ja pienpetojen pyynnin.

Metsästystä oli rajoitettu useimmilla kyselyyn ilmoitetuista kosteikoista eri tavoin. Rajoitukset olivat yleensä ajallisia tai alueellisia tai kosteikko oli kokonaan rauhoitettu metsästykseltä. Useimmilla kyselyyn ilmoitetuilla kosteikoilla pyydettiin pienpetoja, mutta pyynti oli yleensä satunnaista tai vähäistä.

Häirintävapaiden kosteikkojen verkostolle varovaista kannatusta

Kyselyn yhteydessä tiedusteltiin myös vastaajien suhtautumista ajatukseen perustaa Suomeen häirintävapaiden kosteikkojen verkosto Tanskan malliin. Paikalliset metsästysmahdollisuudet turvattaisiin tarvittaessa kunnostamalla tai perustamalla häirintävapaiden alueiden lähistölle yksi tai useampia metsästyskosteikkoja.

Hieman yli puolet kaikista vastaajista suhtautui ajatukseen myönteisesti ja vajaa viidennes kielteisesti. Tärkein sidosryhmä verkoston perustamisen kannalta ovat yksityiset maanomistajat, joista selvä enemmistö kannatti ajatusta. Metsästäjistäkin puolet suhtautui myönteisesti häirintävapaiden alueiden verkoston perustamiseen.

Kyselystä saatiin myös runsaasti vastaajien vapaita kommentteja, jotka koskivat niin kosteikkojen kunnostusta sekä hoitoa kuin metsästyksen säätelyä ja ruokintaa.

Kysely tuotti arvokasta tietoa, josta on suuri apu suunniteltaessa hoitotoimia taantuvien riistavesilintujen hyväksi.

Lisätietoja

Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus

029 431 2421, arto.marjakangas@riista.fi

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Liitteet

2016-01-05, Kosteikkokyselyn kaavio.pdf